maanantai 21. heinäkuuta 2014

Ei nettideittailua tarvitse hävetä!

Mikä ensinnäkin on se ykköskanava parin hakuun? Baaripa tietenkin. Treffipalstoilla joka toinen ihminen kirjoittaa: "Baareissa ei tule kuljettua, joten ajattelin kokeilla tätä jne...". Netti on viimeinen vaihtoehto, koska sehän on lähinnä epätoivoisia ihmisiä varten?

Mutta entäpä jos olet esimerkiksi luonnosta ja retkeilystä nauttiva ihminen ja haluaisit löytää samoista asioista kiinnostuneen kumppanin? Eikö ole aika epätoivoista jostain baarista häntä yrittää haravoida? Varsinkaan jos et muuten oikein välittäisi kuppiloissa kulkea. Netissä sen sijaan voit kätevästi etsiä vaikka hakusanalla “luonto” ja saat eteesi samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten profiilit jonka jälkeen ei muuta kuin viestiä sinne. Joten ehkäpä netti ei olekaan epätoivoisille, vaan niille jotka tietävät mitä hakevat :)

Mutta joku kumma nettideittailussa silti hävettää:

"Kultakutri ei ole itse tehnyt koskaan aloitetta. Hänellä on muutenkin vaikeuksia tutustua uusiin ihmisiin, vaikka käy mielellään ulkona tanssimassa. Hän on miettinyt, että jos vielä 30-vuotiaana on samassa tilanteessa, hän voisi ”ihan oikeasti harkita” nettitreffejä. Mutta sitä hän ei ole kertonut ystävilleen, koska Kultakutri ajattelee, että nämä varmaan nauraisivat hänelle." (Image 2/2013)'

Samoista syistä minäkään en aloittanut nettideittailua kuin vasta viime syksynä, vaikka mielessä se on ollut aiemminkin. Enkä profiiliini omaa kuvaan rohjennnut aluksi laittaa, vaan kuvattomana olen suurimmaksi osaksi seikkaillut. “Jos tutut näkee...”, ajattelin. Mikähän siinäkin muka niin hävettää? Onko häpeä, että on niin sanotusti haku päällä? Ja että etsii seuraa netin kautta? Ajattelin aiemmin myös, että jos jonkun naisen netin kautta löydän ja kaverini kysyvät missä olemme tavanneet, niin en kyllä totuutta kehtaisi sanoa. Eihän se mikään romanttisin kohtaamistarina ole, mutta eipä tuota enää tarvitse hävetä. Kun jonkun aikaa olen nyt nettideittailua harrastanut ja huomannut miten hieno juttu se on, niin olen tullut avoimemmaksi sen suhteen. En koe sitä häpeäksi ja saattaisin kavereillenikin mainita, jos puheeksi sattuu tulemaan. Ja ehkä "kaapista ulostulemiseni" tämän suhteen rohkaisisi muitakin sinkkukavereitani kokeilemaan. Jos taas kaverini nauravat minulle, niin naurakoot :)

Kuvani rohkaistuin laittamaan profiiliini pari viikkoa sitten. Eikä mitään ujoja kuvia joissa en katso kameraan tai olen vain pieni piste taustalla, vaan ihan kunnon kasvokuvat. Vaikka toki aina olen kuvani linkannut viesteihini, mutta en tiedä jaksaako kaikki ihmiset vaivautua linkkiä osoiteriville kopsaamaan kuvan nähdäkseen. Ehkä on nopeampi vain klikata seuraavan ehdokkaan viesti auki...

Juuri kun olin nettideittailun aloittanut ja yhden pidempään nettideittailleen tytön kanssa viestittelin, niin hän kysyi miksen minä ole profiiliini kuvaa laittanut. Minä totesin sitä vain vielä ujostelevani. Hänkään ei kuulemma alkuun laittanut, mutta ei voisi enää kuvitellakaan olevansa kuvattomana. Enkä kyllä minäkään enää, kun olen siitä “pelostani” päässyt. Moni ihminen ei välitä kuvattomista profiileista, joten miksipä sillä asioita hankaloittaa.

Ei netissä muutenkaan ole mitenkään maagisen helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Profiileja voi joutua selaamaan ja viestejä lähettelemään paljon ennen kuin tärppää. Eli työtä sekin voi vaatia. Mutta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla asuessa on se hyvä puoli, että kumppaniehdokkaista ei ole puutetta. Kokeilin hakea suomi24:n treffeillä naisia 20-30:n ikävuoden välillä entiseltä asuinpaikkakunnallani ja sain vain noin 20 tulosta. Täällä päästään samoilla hakukriteereillä helposti pariintuhanteen tulokseen. Mutta nettideittailun hienoushan on myöskin siinä, että kumppania voi helposti etsiä vaikka koko Suomen alueelta. Netti on oikeasti loistava kanava tavata uusia samanhenkisiä ihmisiä. Ja suosittelen sitä kaikille, erityisesti introverteille! Laurie Helgoekin kirjoittaa:

“Internet-deittailu on todellinen pelastus monille introverteille, jotka kavahtavat ajatusta jonkun tapaamisesta baarissa tai jossain sosiaalisessa tapahtumassa. Missä muualla kuin kyberavaruudessa introverteillä on mahdollisuus aloittaa omalta kirjallisen viestinnän mukavuusalueeltamme ja puhua myöhemmin? Kuinka muuten voisit uhmata maantiedettä ja etsiä sukulaissielua laajalta alueelta? Ja koska introverttien on usein helpompaa avautua kirjoittamalla, internetin käyttö voi parantaa myös olemassa olevia ihmissuhteita.” (Laurie Helgoe, Introversion voima)

Joten kokeilkaa ihmeessä nettideittailua! Vaikka ensiksi kuvattomana, jos muuten ujostuttaa. Mutta jos ainut syy jonka vuoksi ujostelet kuvaasi laittaa on se, että kaverisi voivat sen nähdä ja saavat tietää sinun harrastavan nettideittailua, niin paskat - unohda se ja anna mennä! :)

PS. Ensiviikolla taas pitkästä aikaa treffit tiedossa \o/. Ja mistäpä muualta kuin netistä on tämä treffikumppani :)

1 kommentti:

  1. TreffitAsia- Find wife from Asia | Löydä vaimo
    Aasiasta
    www.treffitasia.com/

    VastaaPoista