En ole nettideittailut kovin ahkerasti tässä välissä, vain pari keskustelunavausta olen tehnyt. Mutta suhteellisen onnistuneesti, koska takaisinkin vastattiin ja parin naisen kanssa on hyvät keskustelut menossa.
Kokeilin jopa Tinderiäkin. Tai on minulla se ollut asennettuna jo pidemmän aikaa, mutta en ole kovin aktiivisesti sitä käyttänyt. Jotenkaan en ole kokenut sitä niin luontevaksi muihin deittipalveluihin verrattuna. Mutta nyt aktivoiduin siellä enemmän ja yhden tytön kanssa puhelinnumerot vaihdoimme ja tapaamisesta sovimme. Ne tulee olemaan melko sokkotreffit, koska tinder-profiilin ja lyhyiden viestien pohjilta en vielä kovin ihmeitä tästä tytöstä tiedä.
Sen lisäksi parin muunkin tytön kanssa on hyvät keskustelut meneillään ja katsotaan minne niiden kanssa päästään. Mutta huomasinpa tällä viikolla myös erään hyvän tuttuni pärstän ilmestyneen samoille treffipalstoille. En ole varsinaisesti hänen kavereitaan, mutta kuitenkin samoissa kaveripiireissä pyöritään. Minua alkoi jotenkin jännittää hänen näkemisensä tuolla, koska nyt on niin suuri vaara jotta ”jään kiinni” nettideittailusta. Mutta mikä ihme siinä muka taas niin jännittää ja hävettää :D
Entä mistä tietää olevansa introvertti? Siitä kun viikonloppu tuntuu menevän hukkaan jos ei ole saanut olla hetkeäkään yksin. Nyt on ollut aika paljon kaikenlaista touhua tässä viikolla ja viikonloppuna, enkä ole meinannut päästä kunnolla latautumaan. Tinder-tytönkin kanssa oli treffit sovittu täksi illaksi, mutta aamulla hän ilmoitti joutuvansa ne perumaan työkiireidensä vuoksi. Olin helpottunut - saisin sittenkin olla kokonaisen päivän ihan yksin. Eikö olekin hassua; olisin voinut päästä treffeille, mutta sen sijaan olekin onnellinen, että olen aivan yksin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti